Pääkirjoitus: Vanhasta kansakoulusta tuli kallis rahareikä

Jussi Kumpulainen

Jussi Kumpulainen

Bunkkeri-nimellä tunnettu, Nilsiäntien varressa sijaitseva Siilinjärven vanha kansakoulu on saamassa asemakaavaan suojelumerkinnän.

1920-luvulla rakennettu punatiilinen rakennus herättää monessa Siilinjärvellä koulunsa käyneessä rakkaita, tai vähemmän rakkaita muistoja.

”Tuossa kulmaluokassa sitä on itsekin tullut musiikintunnilla hoilattua”, totesi vahtimestarikin, joka kävi avaamassa toimittajalle ovet bunkkeriin.

Sisällä odotti lähinnä sekalaisia vanhoja kalusteita, rojua ja pistävä, ummehtunut haju. Bunkkerin sisätiloissa pyöriessä on helppo ajatella, että kivuttomin ratkaisu olisi päästää rakennus tuskistaan ja purkaa koko pytinki maan tasalle.

Niin oli ajateltukin, kunnes muun muassa Museovirasto ja ely-keskus puuttuivat peliin. Suojelumerkinnän myötä rakennusta ei saa purkaa. Lisäksi korjaus- ja muutostyöt on tehtävä niin, että rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo säilyy.

Bunkkerin kunnostaminen, jos se joskus tapahtuu, tietää miljoonien eurojen menoa. Nykyisessä taloustilanteessa, jossa etsitään kymppitonnienkin säästöjä sieltä täältä, suojelumerkintä voi tuntua jopa kohtuuttomalta.

Bunkkerin kunnostaminen, jos se joskus tapahtuu, tietää miljoonien eurojen menoa.

Toinen puoli ihmisestä kuitenkin ajattelee, että vielä kohtuuttomampaa olisi purkaa niin merkittävä pala Siilinjärven historiaa.

Jälkiviisas voisi todeta, miksi bunkkerin on ylipäätään annettu lahota paikalleen? Olisiko rakennuksen voinut pitää kunnossa ja käytössä paremmalla suunnittelulla?

Kunnan satavuotisjuhlavuosi on neljän vuoden päästä. Juhlapuheissa korostetaan oletetusti kunnan hienoa satavuotista taivalta, mutta olisi kornia, jos sen merkiksi keskeiseltä paikalta olisi juuri purettu jo ennen kunnan itsenäistymistä rakennettu kulttuurihistoriallinen rakennus

Kommentoi