Pääkirjoitus 28.7.2022 Torille löytäminen ei voi olla paikallistuntemuksen varassa

Jalkauduimme menneellä viikolla parina päivänä Siilinjärven torille kysymään niin asiakkailta kuin kauppiailta näkemyksiä Siilinjärven torista.

Kuten arvata saattaa, näkemykset eivät olleet kovin mairittelevia.

Tunnettu mielipide on se, että tori on nykyään väärässä paikassa. Ennen toria reunustivat kauppaketjujen myymälät, jolloin torimyyjillä oli otolliset markkinat seisauttaa ostosväkeä myös omille kojuilleen.

Toisin on nyt. Torin ympärillä on edelleen liikkeitä, mutta pääsääntöisesti torille on lähdettävä asioikseen, jos vaikkapa mansikanostoon mielii.

Viimeisin takaisku oli pankkiautomaatin häviäminen torilta. Pankkikortit ja mobiilimaksaminen ovat tätä päivää, mutta usein torikauppa tapahtuu vielä perinteisellä paperirahalla.

Paikalliselle kulttuuriväelle on nostettava hattua. Iltatorit ja muut tapahtumat tuovat hetkellistä piristystä torille. Yritystä siis on.

Parasta on, että torin elävöittäminen ei ole vain kunnan kulttuuriväen vastuulla, vaan kolmas sektori ja yksittäiset ihmiset pyörittävät palettia.

Mutta kovin oudolta kuulostaa torimyyjän kertomus siitä, kuinka kunnan työntekijät olivat käyneet nyppimässä kauppiaiden tekemät, torille ohjaavat kyltit pois kyliltä.

Laki on tietysti laki, ja se koskee myös kylttien pystyttämistä. Mutta varmaan tähänkin löytyisi joku laillinen ratkaisu?

Ei kai torille löytäminen voi olla paikallistuntemuksen varassa.

Jokainen osaa valittaa ja vaatia parempaa. Harvempi kykenee esittämään konkreettisia parannusehdotuksia.

Jutuissa annetaan palaa kunnolla, mutta niin, että vastapainoksi on esittää myös toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi.