Gettomasa sai mitä halusi, kun tylytti toimittajaa laiskasta taustatyöstä. Jos haluaisin lähteä biiffiin mukaan, sanoisin että et sä tiedä, ettei Göteborg sijaitse toisella planeetalla.
Toimittajuus on taitolaji, kun on joka paikan höylä. Joskus on hyvä heittäytyä tyhmäksi ja saa selkeitä vastauksia. Toisinaan toimittajan taustatieto asiasta voi syrjäyttää kertojan tarinan. Ja toisinaan ei vaan tiedä. Silti voi kirjoittaa hyvän jutun, kun myöntää ettei ymmärrä ja on utelias aihetta kohtaan.
Laiskuus ja luovuus syntyvät samassa toimettomuuden tilassa. Kun kirjoitan uutista, syntyy tekstiä helposti, kun ei ole tunnetta mukana. Kolumnia kirjoitan tiistaina yömyöhään silläkin uhalla, että uni jää alamittaiseksi. Jos tuleekin vielä jotain sanottavaa tai lauserakenne ei miellytä enää aamulla.
Laiskuria laulattaa mutta suorittajaa sapettaa. Ihmisten olisi hyvä erottaa toisistaan laiskuus ja aikaansaamattomuus. Nyyti ry kuvailee, että aikaansaamattomuuden erottaa laiskuudesta se, että laiskuus ei aiheuta ahdistusta. Aidosta laiskottelusta ihminen jopa nauttii.
Suorituskeskeinen yhteiskuntamme ajaa ihmiset hulluuden partaalle vaatimalla tehokkuutta. Mitä nopeammin ja enemmän, sen parempi. Tosin nyt on jo ihan tutkittu juttu, että ilman joutenoloa ei synny hyvää eikä edes kohtalaista.
Suorittaja on suorittaja luita ja ytimiä myöten ja monesti ahdistus piilotetaan vielä enemmän suorittamisen alle. Alle jäävät mielen ja kehon viestit saattavat kostautua myöhemmin ja hermoromahdus herättää vasta vuosien päästä.
On ne nykyajan nuoret laiskoja, kun eivät edes suomea osaa. Finglishmiä karttavat ja kammoksuvat käyttävät surutta sivistyssanoja. Minulle sanoi entinen pomo, että meillä ei kuule sivistyssanoja käytetä vaan kirjoitetaan ihmisille ja ymmärrettävästi.
Nykyinen bossman tokaisi, että olisi jäänyt pyöräkin keksimättä, jos ihminen ei olisi laiska. Minä mietin, että liekö edes käveltäisiin, kun konttaamallakin pääsee.
Lukioaikana oli kaveriporukassa yksi, joka käytti paljon sivistyssanoja. Silloin ei voinut pikahakea, mitä mikäkin meinaa. Piti aina kysyä. Sivisti minuakin siinä sivussa, kun en kysymättä ymmärtänyt.
Kirjoituksissa istuttiin kuusi tuntia tauotta. Minulta odotettiin älliä, mutta ei tullut yhtäkään. Tekisi mieli tehdä ihmiskoe ja lähteä uusintakierrokselle 20 vuoden tauon jälkeen.
Tällä kertaa testaisin pomodoro-tekniikkaa. 25 minuuttia kirjoitusta ja viiden minuutin tauko. Tämä toistetaan neljä kertaa, paitsi viimeisen 25-minuuttisen jälkeen huilataan 20 minuuttia. Harmi ettei kirjoituksissa voi jaloitella. Sitähän saattaisi vaikka nähdä vieraskielisen sanan. OMD.
Kirjoittaja on Savon Median toimittaja.
Lue tästä mistä Gettomasa-kohussa on kyse.