Huvikumpu-legenda Leo Miettinen loi hyvät välit muusikoiden kanssa: Popeda vieraili sairaalassa, Eput kutsui saunomaan

Monta tuulta ja tuiskua nähneet ikätoverit vierekkäin. Leo Miettinen ja Luvelahden Alavan kotitilan jyhkeä pihamänty ovat saman ikäisiä. Janne Taskinen

Janne Taskinen

Olemme siilinjärveläisen Leo Miettisen kanssa tammikuisen pakkasaamun kävelyllä hänen omistamilla Luvelahden Alavan tilan hyvin hoidetulla metsätiluksella.

Miettinen tuli tunnetuksi 1980- ja 1990-luvuilla maineikkaan Huvikummun nuorisotanssien pyörittäjänä. Siellä vieraili tunnettuja bändejä Motörheadia myöten.

”Leksalla” on niiltä ajoilta mukavia muistoja.

– Tulin hyvin toimeen bändien kanssa. Meillä synkkasi yhteen. Se harmittaa, että nykyään ei ole nuorisolle enää yhteisiä rientoja tarjolla.

Ystävyydenmajan edustan komeasti kasvavassa koivikossa maestrolle palaa mieleen eräs Huvikummun aikainen saunailta.

– Olin istuttamassa taimia, kun Martti Syrjä huuteli kuistilta: ”Tule Leksa sinäkin saunaan”. En ehtinyt löylyihin mukaan, sillä kuokkimisella oli kiire.

Paluumatkalla maantielle Miettinen kertoo tarinan Juicesta.

– Hänen mielestä ainoa sopiva mies Suomen presidentiksi oli Veltto Virtanen. En ollut ihan samaa mieltä, mutta jätin oman kantani kertomatta.

Hyvistä suhteista muusikoihin on jäänyt parhaana muistoja mieleen Kuopion yliopistolliseen sairaalaan tehty yllätysvierailu.

– Popedan porukka ilmestyi Pate Mustajärven johdolla minua tervehtimään, kun olin leikkauksessa. Nimmarit olivat kysyttyä tavaraa hoitajille.

Se harmittaa, että nykyään ei ole nuorisolle enää yhteisiä rientoja tarjolla.

Tarunhohtoisen Huvikummun tarinat kerätään kirjaksi – "Täällä oli 2 000 ihmistä keskellä metsää katsomassa bändejä"

Miettiselle metsästä tuli eläkkeelle päästyä kirkko, jonka seinien suojiin hän haluaa päivä toisensa perään piiloutua.

– Nuorempana oli kaikenlaista tekemistä niin paljon, että en ehtinyt puiden kanssa lähempää tuttavuutta tekemään. Luontosuhde syntyi, kun jonnekin piti päästä raatamisesta tulleita särkyjä pakoon.

Miettinen on noudattanut metsänhoitajana pienellä kolmenkymmenen hehtaarin tontillaan nuorempana riuskana miehenä kunnioittamia periaatteita: ”Älä jahkaile, vaan tee”.

– Melkein jokaisen puun terveys on tullut tarkistettua.

Matkalla metsän sisimpään on löynyt paljon ihmetyksen aiheita. Miettisen mukaan hoitamattomia tiheiköitä ja tureikoita on liian paljon. Nuoret pitäisi saada innostumaan metsänhoidosta.

Kouluja käymättömäksi Pöljän moukaksi itseään nimittävä metsätilallinen hyväksyy avohakkuut sillä edellytyksellä, että sen jälkeiset uuden puuston kasvatukselliset toimenpiteet hoidetaan viimeisen päälle.

– Taimikoiden täydennysistutukset, heinikoiden poistot ja harvennukset pitää tehdä ajallaan. Hoitamattomissa nuorissa metsissä koivikot riukuuntuvat ja kuusien kasvu heikkenee.

Miettinen oppi nuorena miehenä kilpahiihtoa harrastaessaan voittamaan vastoinkäymiset.

– Aina ei kulkenut, mutta välillä saatiin jotakin aikaiseksikin. Yksi nuorten Suomen mestaruus tuli voitettua Iisalmen Visan paidassa ja Holmenkollenilla päästiin hopeakannu pokkaamaan kuninkaan kädestä.

Hyvässä nosteessa ollut huippu-urheilijan ura loppui alkuunsa terveysongelmien takia.

Nykyaikainen valtaviin voittovirtoihin perustuva liiketoiminta ei saa 1960-luvun hiihtotaiturilta arvostusta. Metsäretken sävel muuttuu duurista molliin, kun Miettinen alkaa kertoa, mitä hänelle metsätilaa hoitaessa on tapahtunut.

– Kolme hehtaaria metsämaasta jäi Savon Voiman ja Fingridin rakentaman suurjännitelinjan alle, eikä aluevaltauksesta ole herunut penninlatia korvausta.

Miettisen katkeruuden ymmärtää, kun kuuntelee loppuun tapahtumien kulun.

– Linjan rakentamisen aikaan alue oli peltoa, jolloin ei korvattu muuta kuin pylväshaitat.  Tuotantosuunnan muututtua vastuun pitäisi kuitenkin kattaa myös menetetty metsäntuotto.

Miettinen on käynyt jo pitkään taistelua sähköjättejä vastaan ja pyytänyt apuun kansanedustajiakin, mutta tuloksetta.

Sympatiat ovat vähissä kotipirtin puulämmitteisen loimuavan uunin äärelläkin.

– Samaan aikaan sähköyhtiö repii kuluttajilta ihan älyttömiä siirtomaksuja. Meilläkin se on viisinkertainen kulutukseen verrattuna.

Aurinko alkaa työntyä metsäretken päätteeksi näkyviin Pöljänjärven takaa. Kohti kevättä ja puiden uutta kasvukautta mennään.

– Jos miehessä riittää vielä virtaa, niin ensi keväänä on edessä kahdeksantuhannen kuusen taimen istutusurakka. Tuli tehtyä vähän isommat tukkikaupat edellisenä talvena ja siihen päälle vielä ojitukset ja mätästykset syksyllä. Sitten alkavat taimikonhoitotyöt. Onneksi kiireellisiä harvennuksia ei ole tälle vuodelle rästissä.

Kolme hehtaaria metsämaasta jäi Savon Voiman ja Fingridin rakentaman suurjännitelinjan alle.

Miettisen mukaan mitään ei pysty nykyään enää lupaamaan, vaikka nuoruuden urheiluharjoituksista jäänyt tahto onkin yhä tallella.

– Vaivoja on jo riesaksi asti, viimeisen 1944 sotavuoden lapsia oleva urheilun, seuratoiminnan, viihteen ja metsänhoidon monitoimimies kertoo.

Pienen kolmenkymmenen neliön synnyinkodin ikkunoissa oli 77 vuotta sitten tervapahviverhot pimennyksen varalta.

– Siihen viereen rakensin vähäisellä kirvesmiehen kokemuksella nykyisen kotini armeijasta päästyäni. Siitä ei tullut arkkitehtoonista luomusta niukkuuden keskellä, mutta hyvin on tarettu.

Juttu on julkaistu alun perin Uutis-Jousen paperilehdessä 21. tammikuuta 2021.

Kommentoi