Turkinkyyhky on käynyt joitakin kertoja vierailemassa Siilinjärvellä ja Maaningalla

Vaalean turkinkyyhkyn kaulaa koristaa tumma sirppikuvio. Aino Uski

Markku Paakkinen

Turkinkyyhky on lintumaailman siirtolainen. Se aloitti leviämisensä Balkanilta ja Aasiasta Eurooppaan yli sata vuotta sitten. Puoli vuosisataa sitten turkinkyyhkylle syntyi myös suomalainen kanta, jonka koko on korkeintaan muutama sata paria.

Turkinkyyhky on ihmisen seuralainen kaupungeissa ja maaseututaajamissa. Se pesii mielellään pihoissa.

Siilinjärvellä turkinkyyhky on tavattu 2000-luvulla puolenkymmentä kertaa kevät- ja kesäkaudella. Maaningalta on pari havaintoa.

Turkinkyyhkyn kolmitavuinen huhuilu kertoo reviiristä. Laji rakentaa muiden kyyhkyjen tavoin hataran risupesän, johon naaras munii vain kaksi munaa.

Poikasia emot hoivaavat lähes kolme viikkoa ja perhe pysyy koossa jonkin aikaa senkin jälkeen, kun lentokykyiset nuoret linnut ovat jättäneet pesän.

Tiheäkasvuiset koristehavupuut ovat turkinkyyhkyn suosiossa, sillä ne suojaajat pesää rosvoilta. Ehkä eksoottiset puut muistuttavat maahanmuuttajien jälkeläisiä esivanhempien kotiseudusta. Niin tekee myös kuunsirpin muotoinen kaulakuvio.

Turkinkyyhky pärjää Etelä-Suomen talvessa, jossa siemenruokaa on tarpeeksi saatavilla.

Turkinkyyyhky on viikon 15 luontääni Yleisradiossa.

Kommentoi