Portit auki maailmaan – Maaningan kanavat mahdollistivat höyrylaivaliikenteen Iisalmesta Lyypekkiin asti

Iisalmi-Kuopio reitin kanavointi 1800-luvun puolivälissä oli osa laajempaa Itä-Suomen kanavoimishanketta. Anniina Väisänen
Anniina Väisänen

Anniina Väisänen

Ennen maanteitä ja autoja vesistöt olivat tärkein kulkuväylä niin rahti- kuin matkustajaliikenteenkin näkökulmasta. Vilkkaimpina vesiliikenteen vuosina Iisalmesta oli säännöllinen höyrylaivayhteys Kuopioon ja aina Saksan Lyypekkiin asti. Tuo höyrylaivayhteys, kuten muukin vesiliikenne, kulki Maaningan kanavien läpi.

1800-luvulla rakennetuilla Ruokovirran, Viannan ja Ahkiolahden kanavilla oli suuri merkitys Iisalmen ja koko Ylä-Savon kehitykselle 1800-luvun loppupuolella.

Vanhin Maaningan kanavista on Viannan vanha kanava. Viannankoskea väistävä avokanava rakennettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1813.

Kosken yläpuolisen ja alapuolisen vesistön välinen korkeusero oli 6,96 jalkaa eli noin 2 metriä. Merkittävä korkeusero teki koskesta Kuopiosta Iisalmeen kulkevan vesiväylän hankalimman kohdan.

Vuosien 1847-1852 välisenä aikana avokanava muutettiin yksisulkuiseksi kanavaksi. Uusi, 900 jalkaa eli noin 266 metriä pitkä sulkukanava muurattiin Saimaan kanavan tavoin laivanmuotoiseksi.

Uusi kanava sopi lastiveneille, mutta oli liian ahdas ja matala laivoille. Viannan vanha kanava poistui lopullisesti käytöstä Ahkiolahden kanavan valmistumisen myötä.

Museoviraston mukaan Viannan vanha kanava on hyvin säilynyt esimerkki aikansa rakennustekniikasta.

Nälkävuonna 1866 alkaneen Ahkiolahden kanavan rakentaminen keskeytettiin rahapulan takia. Työt jatkuivat vasta neljän vuoden jälkeen, mutta silloinkin rakentamisessa kohdattiin haasteita.

Useiden eri vaiheiden jälkeen Ahkiolahden kanava avattiin liikenteelle vuonna 1874. Samana vuonna perustettiin Iisalmen höyrylaivaliikenne Oy, joka aloitti vuonna 1876 liikennöinnin kahdella aluksella: Axel kulki Kuopion ja Iisalmen väliä ja Iisalmi liikennöi Lyypekkiin asti.

Ahkiolahden nykyinen kanava on rakennettu vuonna 1985, jolloin vanha alakanavan osuus jätettiin nähtävyydeksi. Vanhan kanavan varrella on säilynyt esimerkiksi luotsiasema 1800-ja 1900-lukujen vaihteesta.

Ruokovirran ja Pienen Ruokovirran erottava Ruokovirran avokanava valmistui vuonna 1846 mahdollistaen samalla ensimmäisen suoran veneyhteyden Kuopiosta Maaningalle. Vuonna 1879 avokanava muutettiin sulkukanavaksi.

Vanhan sulkukanavan itäpuolelle valmistui uusi avokanava Hyvärinvirtaan 1965. Laivareitti siirtyi avokanavalle ja samalla vanhan sulkukanavan liikenne loppui.

Ruokovirran kanavan ympärillä on säilynyt kokonainen kulttuurihistoriallinen kokonaisuus. Kanavan rannalla sijaitsee samana vuonna kanavan kanssa valmistunut kanavakasöörin virkatalo, länsirannalla on vuonna 1904 huvilaksi rakennettu Ruokovirran tila. Löytyypä alueelta myös Suomen sodan muistomerkki.

Ahkiolahden, Ruokovirran ja Viannan kanavat kuuluvat Museoviraston Valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

Kanavien 1900-luvulla uusitut osuudet palvelevat edelleen puiden nippu-uittoa .

Kommentoi