Skeittaus elää Siilinjärvellä uutta kukoistuskautta – Skeittiparkeissa viihtyvät paitsi nuoret myös heidän vanhempansa

On torstainen alkuilta Harjamäessä. Innocumin kyljessä sijaitsevilla tenniskentillä on hiljaista ja pallonlyöjät loistavat poissaolollaan. Sen sijaan skeittipuisto on tupaten täynnä nuoria skeittaajia tavallisena arki-iltanakin.

– Tuonne kun katsoo, huomaa heti, että laji kiinnostaa nuoria laajasti ja kunnollisille harrastuspaikoille on oikea tarve, tuumaa nuoriso-ohjaaja ja skeittiaktiivi Anna Tissari.

Skeittauksen suosion kasvusta kertoo sekin, että yhä useampi lapsi ja nuori aloittaa harrastuksen vanhemman kanssa.

Skeittipuistoissa ikähaitari on alle kouluikäisestä viidenkympin hujakoille, itse 8-vuotiaana vuonna 1988 aloittanut Jani Ulmanen kertoo.

– Lajin jatkumo ei ole ollut niin pitkä ja yhtenäinen kuin syntysijoilla Kaliforniassa. Suomessa ensimmäisessä aallossa joskus 1970-luvulla aloittaneet ehtivät jo lopettaa moneen kertaan ennen kuin saivat itse lapsia. Vasta nyt viime vuosina on alkanut näkyä skeitti-isiä poikiensa ja tyttäriensä kanssa. Esimerkiksi Kuopiossa on perheille kokonaan omia vuoroja.

Skeittaus on syntynyt kaduilla ja lajissa on alusta lähtien hyödynnetty rakennettua urbaania ympäristöä. Lajiin on siten aina kuulunut tietty vapauden, seikkailun ja tutkimusmatkailun luonne.

Ulmasen mukaan ne tuovat lajin pariin nuoria, joille seuratoiminta tai muu ohjattu liikunta ei maistu.

– Harrastuspaikat ovat joko ilmaisia tai hyvin halpoja, sanalla sanoen saavutettavia. Lisäksi pyrimme kaikin voimin huolehtimaan siitä, että paikat ovat kiusaamis- ja päihdevapaita.

Siilinjärven uusi skeittihalli avautuu näillä näkymin lokakuussa

Harrastusmahdollisuuksien lisääntyminen ei silti yksinään selitä suosion kasvua. Anna Tissari arvelee, että lajin omaehtoisuus kiehtoo nykypäivän nuoria. Toinen tärkeä, suorastaan elimellinen piirre on yhteisöllisyys.

– Oman paikan ja oman itsensä etsiminen liittyy nuoruuteen. Skeittaus tarjoaa kulttuurin, johon identifioitua. Maailmanlaajuisena lajina se yhdistää nuoria laajemmassa mittakaavassakin.

Yhteisöllisyyteen liittyy myös tietty positiivinen paine.

– Kun kaveri onnistuu jossain tempussa, niin itsekin yrittää kovempaa, Tissari kuvailee.

Skeittikulttuuriin kuuluva tee-se-itse-henki on Siilinjärvelläkin ollut lajin kantava voima. Omin voimin tekeminen ja omien puolen pitäminen ovat muokanneet hedelmällisen maaperän.

Jani Ulmanen otaksuu kasvun jatkuvan ja skeittauksen ilosanoman leviävän tulevaisuudessakin.

– 2000-luvun alussa kunnanisätkin alkoivat ymmärtää, että kyse ei ole ohimenevästä muotivillityksestä. Siihen asti oli itse pitänyt puuhata ja rakentaa. Pitkä tiehän tämä on ollut, Ulmanen sanoo.

– Nyt internet-aikakaudella lajin näkyvyys on ihan toisenlainen kuin ennen, skeittaus on olympialaji ja skeittipuistot ovat virallisia julkisia liikuntapaikkoja. Tuleva skeittihalli on siilinjärveläisen skeittikulttuurin seuraava askel.

Etusivulla nyt

Luetuimmat