Suurin osa maakunnalliseen päihdetilannekyselyyn vastanneista sanoo, että Siilinjärvellä on turvallista elää.
89 prosenttia vastasi, että päihtynyt henkilö ei ole kiusannut tai ahdistellut kadulla tai julkisella paikalla viimeisen vuoden aikana.
– Työtä riittää silti, sanoo Siilinjärven ehkäisevän päihdetyön koordinaattori Jaana Niiranen.
Niirasen huolen herättää se, että kyselyssä osattiin nimetä Siilinjärvellä paikkoja, joissa päihteiden välitys on avointa.
– Meillä on Siilinjärvellä muutamia selkeitä kohteita, jotka ihmiset nimeävät kerta toisensa jälkeen. Näissä tehdään avoimesti kauppaa.
Niiranen on huolissaan siitä, miten terveydenhuoltoon ja sosiaalipuolelle saataisiin motivaatio ja aika tehdä ehkäisevää päihdetyötä.
– Tupakoinnista kysytään jo kaikilta, mutta myös päihteistä pitäisi kysyä. Ja ennen kaikkea pitäisi olla aikaa kuunnella se vastaus.
Tupakoinnista kysytään jo kaikilta, mutta myös päihteistä pitäisi kysyä.
Jaana Niiranen
Päihdekasvatus aloitetaan tällä hetkellä Siilinjärvellä neljännellä luokalla.
– Käyn puhumassa alakouluissa neljännellä luokalla ja sitten uudestaan kuudennella luokalla. Käymme läpi Hyvän elämän eväät -mallia, jonka olen jalostanut Islannin mallista. Nuorelle on tärkeä kertoa, mitä hyvän elämän edellytykset ovat.
Hyvän elämän edellytyksiin Niiranen on listannut perheen, kaverit, harrastukset, ravinnon, unen ja levon, liikkumisen sekä unelmat.
– Minun mielestäni unelmat on toiseksi tärkein perheen jälkeen. Kun elämän perusasiat on kunnossa, voimme seisoa selkä suorana ja meillä on voimaa ja vahvuutta sanoa ei päihteille.
Niiranen muistuttaa, että lapsen, nuoren ja nuoren aikuisen aivot ovat kehittymättömät ja päihteet tuhoavat tämän kehityksen.
– Päihteet laittaa jarrun päälle aivoissa, eivätkä ne kehitykään. Kysyn nuorilta, että haluavatko he olla aikuisena tilanteessa, jossa päihteiden takia olisi kolmekymppisenä käytös vielä samanlaista kuin 15-vuotiaana, eikä tietäisi oikein asioista mitään, eikä olisi autoa tai työpaikkaa eikä pääsisi matkustelemaan, niin kuin muut aikuiset.
Niiranen kertoo, että kaikki päihteet, kuten alkoholi ja kannabis vaikuttavat aivojen osaan, jossa sijaitsevat oppimisen osa-alueet.
– Oppiminen ei ole silloin mahdollista. Samoin hippokampuksessa ja hypotalamuksessa on muistosolut. Päihteet tuhoaa tämän alueen. Toinen asia, mikä siellä on, on tunnekeskus. Jos sinne jää negatiivinen asia ja sitten se alue tuhoutuu, ei sitä pysty saamaan enää pois. Päihteet blokkaa kaiken positiivisen aivoista pois ja meillä on koko ajan kurja olo.
Alakouluikäisille asiat täytyy selittää hieman toisella tavalla.
– Kun olemme käyneet läpi hyvän elämän perusasiat, kysyn onko teillä unelmia. Melkein kaikilla nousee käsi, että on minulla. Joku haluaa koiran, joku käydä Amerikassa. Joku haluaa olla e-urheilija ja joku lastenlääkäri.
Niiranen laittaa lapsen ajattelemaan ja kysyy, mitä unelmalle tapahtuisi, jos alkaisi käyttää päihteitä.
– Sitten lapset tajuavat itse, että ei voisi hankkia koiraa, koska ei olisi rahaa kun kaikki menee päihteisiin. Ja ei voisi huolehtia koirasta, jos olisi aina humalassa. Eikä e-urheilustakaan tulisi mitään, kun kaikki oppimisen ja keskittymisen työkalut aivoissa tuhoutuisivat eikä voisi olla hyvä.
Niiranen painottaa, että yhteistyö vanhempien kanssa on tavattoman tärkeää.
– Vanhempien jalkautumista esimerkiksi koulujen lopettajaisviikonloppuihin kaivataan kyselynkin perusteella. Ehkäisevä päihdetyö tekee koko ajan tiiviimmin yhteistyötä vanhempainyhdistysten kanssa.